Näyttelyn purku

Kävimme tänään purkamassa näyttelyn.

Pikku taiteilijan kummitäti M.A. ehti viime tipassa käydä katsomassa tuon näyttelyn,
ja kertoi siellä pitäneensä erityisesti työstä, joka muistutti enkeliä.

Tuon työn nimi oli näyttelyssä Nimetön. 

Pikku taiteilija oli itse ollut siinä valokuvassa mallina.

Muutoin ei kukaan jättänyt mitään palautetta näyttelystä kirjastoon.

Kirjastontäti kyllä kysyttäessä sanoi, että ihan positiivinen tunnelma oli ollut.

Huomasimme, että paikallaolevat lapset katselivat näyttelyä mielenkiinnolla.

Suomalainen kirjasto on kyllä haasteellinen paikka pitää taidenäyttelyä, 

sillä näyttelyvitriinin ympärille on laitettu niin paljon virikettä: 

kirjoja, lehtiä, cd:tä, dvd:tä, ja nykyään jopa lasten palapelejä, leluja sekä internet ja tietokonepelit.

Olisi kirjastoakin taloudellisempaa kyllä pitää näyttelyä tällä tavoin vain internetissä,

sillä valokuvat ja kehyksetkin maksavat niin hirvittävästi, puhumattakaan galleriavuokrista, 
ja kolmevuotiaan ensipolkupyörärahastoakin pitäisi kartuttaa.

Ensimmäinen näyttely on siis ohi, mutta jatkuu yhä osittain internetissä. 

Pikku taiteilija pitää pienen ansaitun loman ja menee äidin kanssa ulos ihailemaan syksyisiä pihlajanmarjoja.