Tuntematon kalevala; osa 20/24
... Hän oli juuri kääntymässä takaisinpäin harmistuneena, kun hän yhtäkkiä huomasi sen, mitä oli etsinytkin: Siinä, tynnyreiden takana, nukkuvan Meredithin.
- Meredith, Ilmarinen kuiskasi. Se olen minä tässä, Ilmarinen.
Meredith avasi hitaasti silmänsä. Hän näytti ihan siltä kuin olisi pyörtymässä.
- Ilmarinen! Meredith huudahti.
- Shh! He eivät saa kuulla mua.
- Okei, Meredith kuiskasi.
- Missä olis sun mielestä hyvä piilopaikka? Koska mähän en voi olla tässä kauaa. Tarkotan sillä siis että missä voisin nukkua turvallisesti yön yli, Ilmarinen kysäisi.
- Tuolla takaosassa oli mun muistaakseni paljon tyhjiä arkkuja. Voisit mennä niihin piiloon, sillä en usko että he tarvitsevat niitä enää.
- Kiitos.
- Kiitos itsellesi, Meredith hymyili.
Kommentit